Deaf President Now 1988

Vuonna 1857 amerikkalainen filantrooppi Amos Kendall päättää perustaa Washington DC:hen oppilaitoksen nimeltä Columbia Institution for the Deaf and Dumb. Vuonna 1864 vanha kunnon Abe Lincoln allekirjoittaa lain, jonka mukaan instituutilla on oikeus järjestää collegetasoista koulutusta. Vuonna 1893 instituutti saa nimen Gallaudet University Thomas Hopkins Gallaudetin (1787-1851) kunniaksi. Gallaudet Universitystä muodostuu vähitellen maailman tunnetuin viittomakielinen yliopisto, jossa opiskelee amerikkalaisten lisäksi monia kansainvälisiä opiskelijoita. Tällä hetkellä opiskelijoita on yhteensä n. 1800.

Vuonna 1988 Gallaudetissa kuohuu: rehtori Jerry Lee jättää virkansa. Koko olemassaolonsa ajan oppilaitoksella on ollut kuuleva rehtori. 131 vuotta on pitkä aika ja kuurot kokevat, että on viimein aika luovuttaa valta kuuroille itselleen. Rehtoriehdokkaina finaalissa ovat syntymäkuuro Harvey Corson, varhaisaikuisuudessa kuuroutunut I. King Jordan ja kuuleva Elizabeth Ann Zinser. Kun oppilaitoksen johtokunnan puheenjohtaja julkistaa 6.3.1988 Zinserin valinnan uudeksi rehtoriksi, se synnyttää ensin suuren hämmästyksen aallon, joka kehittyy raivoisaksi liikehdinnäksi. Kuulevalla Zinserillä ei ole kokemusta kuurojen koulutuksesta eikä hän osaa lainkaan amerikkalaista viittomakieltä. Syntyy Deaf President Now -liike, jonka kesto oli vain kahdeksan päivää (6.-13.3.1988). Tulokset ylittivät odotukset ja muuttivat kuurojen maailmaa myös kansaivälisesti. Syntyi käsite, joka tunnetaan nimellä Deaf Power (vrt. Black Power).

Opiskelijat ja muut DPN-liikkeen kannattajat sulkevat oppilaitoksen ja tukkivat kampuksen portit raskailla polkupyörälukoilla ja koulubusseilla, joiden pyöristä on päästetty ilmat pihalle. He esittävät neljä vaatimusta, joille koulun henkilökunta antaa tukensa:

1) Kuuro rehtori nimetään välittömästi.
2) Koulun johtokunnan puheenjohtaja, Jane Bassett Spilman, jättää virkansa välittömästi. Spilman oli ilmoittanut rehtorivalinnan yhteydessä, että "Kuurot eivät ole vielä valmiita toimimaan kuulevien maailmassa." ("The deaf are not yet ready to function in the hearing world.")
3) Koulun johtokunta, joka koostuu 17 kuulevasta ja neljästä kuurosta jäsenestä, muodostetaan uudelleen niin, että enemmistö koostuu kuuroista jäsenistä.
4) Vastatoimiin ei ryhdytä.

Neljän päivän kuluttua protestin alkamisesta Zinser, vastavalittu rehtori, jättää virkansa. Seuraavana päivänä 2 500 mielenosoittajaa marssii Capitol Buildingiin, joka on Yhdysvaltain kongressin toimipaikka (vrt. Eduskuntatalo). He pitävät siellä puheita sekä amerikkalaisella viittomakielellä että puheella.

13. maaliskuuta 1988 jää kuurojen historiaan. Sinä päivänä johtokunta pitää yhdeksäntuntisen kokouksen. Lopulta johtokunnan uusi, kuuro puheenjohtaja Philip Bravin ilmoittaa, että puheenjohtaja Spilman on jättänyt virkansa ja I. King Jordan on valittu Gallaudetin rehtoriksi. Vastustajien kaikkiin neljään vaatimukseen on vastattu.

Vuonna 2006 Gallaudetissa kuohuu jälleen. I. King Jordan on palvellut yliopiston rehtorina liki kaksi vuosikymmentä ja on nyt jättämässä virkansa. Uuden rehtorin on määrä aloittaa 1.1.2007. Johtokunta on toukokuussa 2006 nimennyt uudeksi rehtoriksi Jane Fernandesin, jonka valintaa opiskelijat protestoivat valintaprosessin epäoikeudenmukaisuuden vuoksi ja siksi, että he eivät pidä häntä sopivana henkilönä koulun johtajaksi. Vastustajat ovat sitä mieltä, että muut vahvat ehdokkaat eliminoitiin ja jäljelle jäi kolme ehdokasta, joista itsestään selvin voittaja oli Jane Fernandes. On syntynyt Unity for Gallaudet -liike, joka tunnetaan myös Gallaudet United Now -liikkeenä.

To be continued...