Hengellistä postia

Kotiin palattuani huomasin saaneeni postitse KRISTUS-SANOMAT! Headerissa kajahtaa komeasti: "Alkukristillisen täydellisen armon --> vaelluksenpyhitykseen ojentautumisen sanansaattaja lopunajassa", nuolineen kaikkineen. Herranjestas! Ojentautumisen vielä ymmärrän, mutta mitä on vaelluksenpyhitys? Jospa jollekulle tuli ajatushäiriö ja kyse on pyhiinvaelluksesta?

Koska minua on siunattu hengellisellä viestillä, aion lukea tuon kahtia taitetun A3:sen läpi puhtaasta mielenkiinnosta. Olen oman maailmankatsomukseni jo löytänyt, mutta uskonto on kerta kaikkiaan kiehtova aihe. Minua on aina ihmetyttänyt se, että ihmiset kokevat tarvetta liittyä johonkin uskonnolliseen ryhmään ja noudattaa tarkoin sääntöjä, joiden mukaan tulee elää. Tosi rajoittavaa mielestäni - kaikella kunnioituksella. Leegion kokemukset ovat hurjaa luettavaa.

KRISTUS-SANOMAT muistuttaa meitä siitä, että elämme Sanan ilmoittamia lopun päiviä. Uudessa testamentissa kuvaillaan, millaisia lopunajan ihmiset ovat. Lista on pitkä, mutta tässä muutama: he ovat harhailevia tähtiä, myrskytuulen ajamia hattaroita, paljaita, syksyisiä puita, rajuja meren aaltoja, jotka vaahtoavat omia häpeitään, uneksijoita ja ymmärrystä vailla olevia. Tuo oli melkeinpä melankolisen runollista. O_o

Tulee mieleen Jehovan todistajat. On todella mystistä, että kun kuuron ihmisen ovelle eksyy todistajia, heistä ainakin toinen on viittomakielentaitoinen tai peräti itsekin kuuro. Vieläpä sellainen kuuro, jota kukaan ei tunne. Mistä hiivatista he saavat kuurojen ihmisten kotiosoitteet tietoonsa? Epäilen salaliittoa. Kuurojenyhdistysten jäsenrekistereistä vastaavat henkilöt vuotavat tietoja Jehovien seurakunnalle. Ihan varmasti.

Signorina, himoissaan vaeltava

Kohtaamisia [PART III]

Saavuin juuri Helsinkiin. Olin ylittämässä Mannerheimintietä ja odottelin liikennevalojen vaihtumista. Kun ne vaihtuivat vihreiksi, olin aikeissa siirtyä tien toiselle puolelle. Vaan kas! Manskua pitkin pyyhälsi auto ja ajoi nenämme edestä punaisia päin. "Olipas röyhkeää", ajattelin itsekseni ja lähdin kävelemään kadun yli. Vieressäni kävelevä nainen halusi sen sijaan jakaa turhautumisensa kanssani:

"SIIS NÄITKÖ SE AJOI PUNAISIA PÄIN!!! PUNAISIA!!! KUN OLIS POLIISIT TÄSSÄ NIIN NE KYLLÄ siis mä olen syntyperäinen helsinkiläinen ja nähnyt kaikenlaista MITÄÄN EI IHMISISTÄ VÄLITETÄ ENÄÄ, RIKOLLISUUTTA VAAN JA HUUMEITA mä olen näitä sodan jälkeen syntyneitä ja kuule, ennen oli ihan eri lailla SE KORKEAKOULUTUS EI KYLLÄ TAKAA MITÄÄN, VAIKKA OLIS KUINKA KORKEALLE KOULUTETTU NIIN SILTI EI OSATA AJATELLA minä en ole käynyt kouluja mutta yritän aina ottaa ihmiset huomioon SE EI TAPAHDU TÄÄLLÄ *koputtaa päätään* VAAN TÄÄLLÄ *taputtaa rintaansa ja luo yllättäen katseensa minun rintaani* MUTTA SULLA ONKIN TUOLLAINEN *kasvot leviävät häikäisevän aurinkoiseen hymyyn* ENKELI TUOSSA!!!"

Hymyilin, taputin rintapielessäni olevaa enkelipinssiä ja vilkutin naiselle heiheit. Syntyperäinen helsinkiläinen vilkutti iloisena ja jatkoi matkaansa kohti Esplanadia.